Merkintöjen selitykset
Merkintöjen selitykset
Lihavointi = tärkeä tieto, joka kannattaa muistaa. Kursivointi = suomenkielinen termi, nimi tai teoksen nimi. Alleviivaus = vuosiluku tai päivämäärä. Yliviivaus = yleinen virhekäsitys, jonka vieressä on oikea tieto.
Venäjä valloitti Suomen Suomen sodassa (1808-1809). Haminan rauhassa 17.9.1809 Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Tsaari Aleksanteri I lupasi Porvoon valtiopäivillä 1809 säilyttää Suomen lait, uskonnon ja yhteiskuntajärjestyksen. Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta eli oma valtio, jolla oli omat lait ja virkamiehet. Tsaari oli Suomen suuriruhtinas.
- Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin 1812. Helsingin keskusta rakennettiin uusklassiseen tyyliin arkkitehti Carl Ludvig Engelin johdolla. Senaatintori ja Tuomiokirkko ovat tästä ajasta.
- Turun palo 1827 tuhosi suuren osan Turusta. Yliopisto siirrettiin Helsinkiin 1828.
- Suomalaisuusliike (fennomania) vahvistui 1800-luvulla. Keskeisiä henkilöitä: J. V. Snellman (suomen kielen asema), Elias Lönnrot (Kalevala), J. L. Runeberg (runoilija, Maamme-laulun sanat) ja Aleksis Kivi (Seitsemän veljestä, 1870).
- 1863: suomen kielelle annettiin virallinen asema ruotsin rinnalle (kielireskripti).
- Oma raha markka otettiin käyttöön 1860.
- Suuret nälkävuodet 1866-1868 olivat Suomen viimeinen suuri nälänhätä.
Sortokaudet ja suurlakko
Venäjän keisarikunta yritti 1890-luvun lopussa vahvistaa valtaansa Suomessa (venäläistämiskausi). Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov toimi tässä roolissa. Helmikuun manifesti 1899 rajoitti Suomen itsehallintoa. Suomalaiset vastustivat sortoa passiivisella vastarinnalla. Bobrikov murhattiin 1904.
Venäjän vallankumouksen yhteydessä Suomessa oli 1905 suurlakko. Sen seurauksena keisari antoi marraskuun manifestin, ja 1906 säädettiin eduskuntauudistus: yksikamarinen eduskunta ja yleinen, yhtäläinen äänioikeus.
Muista: naisten äänioikeus
Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden (1906). Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista.
Maailman ensimmäinen vastaava maa oli Uusi-Seelanti (äänioikeus 1893), mutta Suomessa naiset saivat ensimmäisenä myös oikeuden asettua ehdokkaaksi.
| Virhekäsitys | Oikea tieto |
|---|---|
| Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta omine lakeineen, senaattineen ja eduskuntineen (vuodesta 1906). | |
| Hallinnon ja ylempien säätyjen kieli oli ruotsi. Suomi vahvistui virallisena kielenä vasta 1800-luvulla. | |
| Ennen vuotta 1812 keskus oli Turku. |